holhouslain (1898/34A) 4:37 § (1929/241)4:37.1 § (1929/241) Vanhempien ollessa lapsensa holhoojia edustaa isä lasta tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, ellei äitiä ole katsottu siihen soveliaammaksi. Jos lapsella on erityistä omaisuutta, sovellettakoon, mitä nyt on sanottu, myöskin oikeuteen hoitaa sellaista omaisuutta. Jos, useiden ollessa holhoojia, muuten on syytä jakaa holhoustoimi holhoojien kesken, määrätköön siitä oikeus asiainhaarain mukaan. 4:37.2 § (1929/241) Mikäli holhoustoimi on jakamatonna, hoitakoot holhoojat sitä yhteisesti; kuitenkin saa maksuja lainvoimaisesti suorittaa jollekin holhoojista. 4:37.3 § (1929/241) Jos holhoojat ovat eri mieltä, ratkaiskoon holhouslautakunta heidän välinsä, kun lapsen etu vaatii, että asiaa ei ole jätettävä sikseen. 4:37.4 § (1929/241) Holhoojat, joilla on holhoustoimi jakamatonna, olkoot siitä holhotille vastuussa kukin omasta ja toistensa puolesta; älköön kuitenkaan toinen olko velvollinen kärsimään sellaisesta toisen huolimattomuudesta taikka hairahduksesta, jonka estäminen ei ollut hänen vallassaan ja velvollisuutenaan. |