Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhouslain ja eräiden siihen liityvien lakien muuttamisesta

1.3. Perintökaari

23 luku. Perinnönjaosta

3 §. Kun joku kuolinpesän osakkaasta on vajaavaltainen, pesänjakajan tulee voimassa olevan 3 §:n mukaan toimittaa perinnönjako. Jako on näissä tapauksissa pääsäännön mukaan tehtävä niin sanottuna toimitusjakona. Pesänjakaja voi 7 §:n mukaan kuitenkin suostua sovintojakoon, jos hän katsoo sopimuksen vajaavaltaisen edun mukaiseksi. Nämä säännökset osoittavat, että pesänjakajalle on perinnönjaossa annettu holhouslautakunnan tehtäviin rinnastuva valvontatehtävä. Holhooja ei voi vajaavaltaisen puolesta tehdä sitovaa sopimusta perinnön jakamisesta, jollei pesänjakaja anna siihen suostumustaan.

Perinnönjaon merkitys on pesän osakkaan varallisuusaseman kannalta usein siinä määrin huomattava, että sopimusjakoa koskeva valvonta on aihetta säilyttää niissä tapauksissa, joissa pesän osakas ei itse kykene valvomaan etuaan. Tapa, jolla asia on nykyisin järjestetty, ei kuitenkaan kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen. Nykyinen sääntely suojaa ainoastaan vajaavaltaista. Ilman valvontaa ovat sitä vastoin jääneet ne lukumäärältään lisääntyvät tapaukset, joissa henkilölle on holhottavaksi julistamisen asemesta määrätty uskottu mies. Pesänjakajan määrääminen ei myöskään kaikissa tapauksissa ole tarkoituksenmukaisin tapa huolehtia vajaavaltaisen oikeusturvasta. Pesän- jakajan käyttämispakosta aiheutuu kustannuksia, jotka eivät pienissä pesissä ole oikeassa suhteessa saavutettuun hyötyyn nähden.

Näistä syistä ehdotetaan, että osakkaan vajaavaltaisuudesta ei enää aiheutuisi pakkoa käyttää pesänjakajaa. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tätä tarkoittava muutos. Jako, jonka osakkaat toimittavat pesänjakajaa käyttämättä, olisi kuitenkin pätevä ainoastaan, jos holhouslautakunta on antanut suostumuksensa tai hyväksymisensä jaosta tehdylle sopimukselle. Pykälän 1 momenttiin on tehty tätä tarkoittava viittaus holhouslain 40 §:ään.

Lisäksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että se tulisi koskemaan myös niitä tapauksia, joissa kuolinpesän osakas ei ole vajaavaltainen, mutta hänelle on määrätty uskottu mies, joka edustaa häntä perinnönjaossa. Ehdotus vastaa holhouslaista ilmenevää periaatetta, jonka mukaan uskotun miehen tointa valvotaan samalla tavalla kuin holhoojan tointa. *****