KKO 1920 II 45. Talollisen Esaias Jeremianpoika Puhakan konkurssipesän toimitsijamies varatuomari O. W. Merus talollisenpoikaa Konstantin Esaianpoika Puhakkaa vastaan takaisinvoittoa konkurssipesään kosk. jutussa. Vehkalahden KO:ssa oli O. W. Merus toimensa puolesta lausunut että, sittenkuin Esaias Puhakan vanhemmat Jeremias ja Eeva Puhakka olivat keskinäisellä testamentilla 25/8 1906 määränneet, että heidän omaisuutensa oli jommankumman kuoltua jääpä jälkeen elävän hallittavaksi ja heidän: molempain kuoltua lankeava Esaias Puhakalle tai hänen perillisilleen, sekä Jeremias ja Elias Puhakka olivat, Eeva Puhakan 8/7 1911 kuoltua valvoneet tuon testamentin, niin Jeremias Puhakka oli 15/10 1913 testamentannut omaisuutensa Esaias Puhakan pojalle Konstantin Puhakalle. Vaikka Esaias Puhakka ensiksi mainitun testamentin kautta oli tullut omistamaan Eeva Puhakalle kuuluneen kolmanneksen 1/12 osasta perintötaloa N:o 3 Onkamaan kylässä ja 1/3 vanhempainsa pesän irtaimistosta, joista kolmanneksista Jeremias Puhakka ei ollut voinut myöhemmin tekemällään testamentilla määrätä, niin Esaias Puhakka oli, hankkiaksensa itselleen ja Konstantin Puhakalle aineellista etua, 3/3 1914 kuolleen Jeremias Puhakan jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa kirjoituttanut äidiltään perimänsä omaisuuden Jeremias Puhakalle kuuluneeksi ja hyväksynyt Jeremias Puhakan testamentissa 15/10 1913 Konstantin Puhakan hyväksi tekemät määräykset, siten velkojiltaan kavaltaen, 1/36 sanottua taloa ja 1/3 vanhempainsa pesän irtaimistosta, joita Konstantien Puhakka piti hallussaan. Tähän nähden O. W. Merus oli vaatinut, että Konstantin Puhakka velvoitettaisiin Esaias Puhakan konkurssipesälle luovuttamaan 1/36 mainittua taloa ja 1/3 Jeremias ja Eeva Puhakan pesän irtaimistosta. Päätöksella 14/4 1916 velvoitti KO mainitsemillaan perusteilla Konstantin Puhakan luovuttamaan konkurssipesälle vaaditun kiinteän ja irtaimen omaisuuden. Viipurin HO:n tuomio 30/5 1919: Koska Eeva Puhakka testamentissa 25/8 1906 oli naimaosastaan hänen ja Jeremias Puhallan yhteisessä pesässä säätänyt, että se oli jos hän kuoli ennen Jeremias Puhakkaa, lankeava tälle omistusaikeudella ja saman testamentin määräyksestä, että toisenkin aviopuolison kuoltua heidän omaisuutensa oli menevä Esaias Puhakalle tai hänen perillisilleen, ei voinut seurata, että Esaias Puhakka vastoin Jeremias Puhakan myöhempää testamenttia olisi Jeremias Puhakan kuoltua oikeutettu muulla tavoin kuin viimeksi mainitun testamentin tultua Esaias Puhakan, Jeremias Puhakan lähimmän perillisen moitteesta kumotuksi, perimään Eeva Puhakka hänen testamentillisen säädöksensä nojalla, mutta Esaias Puhakka ei ollut tahtonut ajaa sellaista moitekannetta vaan päinvastoin hyväksynyt Jeremias Puhakan myöhemmän testamentin; ja kun tämä hyväksyminen oli tapahtunut ennen kuin Esaias Puhakka joutui konkurssitilaan eikä O. W. Merus ollut ollut oikeutettu moittimaan lain voiman saanutta testamenttia, HO hylkäsi kanteen. KKO: Ei muutosta.