KKO 1943 II 43. Johtaja Abraham Siedler; uskotun miehen määrääminen ulkomailla tuntemattomalla paikkakunnalla oleskelevalle ulkomaalaiselle hoitamaan tämän Suomessa olevaa saatavaa, joka vaati hoitoa Abraham Siedler oli Helsingin RO:ssa anonut että, koska hänen veljellään Puolan kansalaisella opiskelija Haim Ruben Siedlerillä, jonka olinpaikka, hänen asuttuaan jonkin aikaa Helsingissä ja muutettuaan vuonna 1936 ulkomaille, oli tuntematon, oli Suomessa eräs 158,900 markan saatava, joka vaati hoitoa, Haim Ruben Siedlerille määrättäisiin varatuomari Aleksander Kaspi uskotuksi mieheksi hoitamaan mainittua omaisuutta. Kuultuaan varatuomari Kaspia RO p. 10/4 1942, koskei Haim Ruben Siedler ollut Suomen kansalainen eikä hänelle, joka vain lyhyen ajan oli oleskellut Suomessa eikä vuoden 1936 jälkeen ollenkaan, 5/12 1929 eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista ann. lain periaatteiden mukaan voitu määrätä uskottua miestä, hylkäsi hakemuksen. Turun HO p. 13/10 1942 jätti asian RO:n päätöksen varaan. KKO oikeusneuvokset Stenström, Petäys ja Lumme) p. harkitsi oikeaksi, koskei ollut näytetty, että Haim Ruben Siedlerillä olisi Suomessa sellaista omaisuutta, joka vaatisi uskotun miehen hoitoa, jättää asian HO:n päätöksen lopputuloksen varaan. (Oikeusneuvos Gylling lausui: Koska ei ole tietoa siitä missä Haim Ruben Siedler nykyisin oleskelee ja hänellä on Suomessa omaisuutta, joka kaipaa hoitoa, sen vuoksi, ja ottaen huomioon nykyisestä sodasta aiheutuvat poikkeukselliset olot, harkitsen oikeaksi suostua anomukseen ja määrätä varatuomari Aleksander Kaspin hänen sellaisena uskottuna miehenään, josta puhutaan holhouslain 67 §:ssä, ottamaan mainitun omaisuuden, huostaansa ja sitä hoitamaan sekä tekemään hoidosta tilin Helsingin kaupungin holhouslautakunnalle. Presidentti Neovius oli samaa mieltä kuin oikeusneuvos Gylling.)