KKO 1963 II 109

 Tämä painike vie aloitussivulle

 Aloitussivu
Ylös

KKO 1963 II 109. Annettu 1.11.1963. Alioikeuden päätöksellä maksuvelvolliseksi tuomitulle henkilölle sittemmin määrätty holhooja haki sanotun päätöksen purkamista sillä perusteella että ko. henkilö oli jo häntä juttuun haastettaessa ollut mielisairas. Hakemus jätettiin tutkimatta, koska kysymys oli sellaisesta tuomiovirhettä koskevasta kantelusta, joka oli tehtävä HO:lle. (2733)

KKO:teen annetussa kirjoituksessa johtaja Bertil Karjarinta, entisen liikkeenharjoittajan Irja Karjarinnan holhoojana, esittämillään perusteilla anoi, että KKO purkaisi Seinäjoen KO:n 18/6 1962 julistaman, 1ainvoiinan saaneen päätöksen velhomusta koskevassa jutussa, jossa olivat olleet taiteilija Liisa Karjarinta kantajana ja Irja Karjarinta vastaajana.

KKO p. asiakirjoille: koska Bertil Karjarinta oli perustanut hakemuksensa siihen, että Irja Karjarinta oli kirjoituksessa mainitulla Seinäjoen KO:n 18/6 1962 julistamalla, lainvoiman saaneella päätöksellä tuomittu maksuvelvolliseksi, vaikka hän silloin, kun haaste sanottuun juttuun oli annettu hänelle tiedoksi, oli ollut mielisairas eikä häntä siis ollut laillisesti haastettu juttuun, jota käsiteltäessä hänen laillinen edustajansakaan ei ollut ollut oikeudessa läsnä, sen vuoksi ja kun kysymys niin ollen oli alioikeudessa tapahtuneeksi väitettyä tuomiovirhettä kokevasta kantelusta, joka oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oli tehtävä asianomaiselle HO:11e eikä KKO:lle, KKO jätti Bertil Karjarinnan kirjoituksen tutkittavaksi ottamatta.