KKO 1979 II 4. Annettu 12.1.1979.

Sellaiselle henkilölle, jota ei ollut pidettävä vähävaraisena, ei olisi pitänyt määrätä holhoojaksi virkaholhoojaa hankkimatta selvitystä siitä, että määräyksen antamiseen oli holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa ann. laissa (14/1971) tarkoitettu erityinen syy. Sen vuoksi ja kun oikeudelle ei myöskään ollut annettu esitystä koskevaa otetta holhouslautakunnan pöytäkirjasta, asia palautettiin virkaholhoojan valituksesta alioikeuteen holhoojan määräämistä koskevalta osalta. (V 78/340)

Jyväskylän kaupungin holhouslautakunnan hakemuksesta Jyväskylän RO p. 19/9 1977 oli lausunut selvitetyksi, että A oli tuhlaavaisuutensa vuoksi kykenemätön hallitsemaan omaisuuttaan ja että hän sairautensa ja siitä johtuneen heikontuneen mielentilansa vuoksi oli kykenemätön hoitamaan asioitaan, sekä, koska oli pelättävissä, että hänen omaisuutensa muuten hävitettäisiin, holhouslain 19 §:n nojalla julistanut A:n, joka oli syntynyt 15/3 1955, holhottavaksi ja määrännyt hänen holhoojakseen Jyväskylän kaupungin virkaholhoojan B:n. B:n tuli holhouslain 51 §:n 1 momentin nojalla tehdä holhouslautakunnalle kultakin kalenterivuodelta tili holhoustoimestaan ja muutoinkin holhoustoimessaan laillisesti menetellä. Määräyskirjaksi annettiin B:lle lyhennysote RO:n pöytäkirjasta. Oikeuden puheenjohtajan toimesta kuulutettaisiin holhouslain 21 §:n nojalla RO:n päätöksestä kolme kertaa virallisessa lehdessä ja tehtäisiin säädetyt ilmoitukset väestörekisterikeskukselle.

Vaasan HO, jonka tutkittavalasi B oli saattanut asian, vaatien RO:n päätöksen kumoamista siltä osin kuin hänet oli virassaan määrätty A:n holhoojaksi, p. 27/1 1978 oli jättänyt asian RO:n päätöksen varaan.

Virkaholhooja B pyysi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen.

KKO (oikeusneuvokset Hakala, Ailio, Mälkki, Hämäläinen ja Nybergh) p. myönsi muutoksenhakuluvan ja käsitteli asian; ja koska holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa 15/1 1971 annetun lain mukaan voitiin järjestää vain sellaisen henkilön holhous, jolle vähävaraisuuden tai muun erityisen syyn takia ei muuten ollut sopivasti saatavissa holhoojaa, eikä RO:n, kun A:ta ei ollut ollut pidettävä vähävaraisena siten olisi pitänyt, kuten oli tapahtunut, määrätä A:n holhoojaksi virkaholhoojaa hankkimatta selvitystä siitä, että holhouksen järjestämiseen sanotun lain mukaiseksi oli olemassa tuossa laissa tarkoitettu erityinen syy, niin ja kun RO:n ei olisi myöskään pitänyt ratkaista asiaa vaatimatta RO:ssa holhouslautakuntaa edustanutta holhouslautakunnan puheenjohtajaa esittämään sellaisen otteen holhouslautakunnan kokouksen pöytäkirjasta, josta olisi ilmennyt holhouslautakunnan asiaa koskeva lausunto,