KKO 1980 II 120

 Tämä painike vie aloitussivulle

 Aloitussivu
Ylös

KKO 1980 II 120. Annettu 19.11.1980.

Alaikäisen asianosaisen A:n holhoojan antamalla valtakirjalla muutoksenhakuasian HO:ssa hoitaneella asiamiehellä oli, ottaen huomioon OK 15 luvun 7 §:n 2 mom:n säännökset, oikeus mainitun valtakirjan nojalla ilmoittaa A:n tyytymättömyys HO:n tuomioon, vaikka A oli tullut täysi-ikäiseksi jutun ollessa HO:n käsiteltävänä. (V 79/949)

Vrt. KKO 1948 II 346 ja 1949 II 285

Sitten kun asianajaja T oli Itä-Suomen HO:ssa tapahtuvaa oikeudenkäyntiä varten aikaisemmin saamiinsa valtuutuksiin nojautuen HO:een 23/3 1979 saapuneessa kirjoituksessa ilmoittanut liikkeenharjoittaja Severi A:n kuolinpesän osakkaiden, paitsi muiden, Kerttu A:n ja hänen alaikäisten lastensa, oikeastaan täysi-ikäiseksi tulleen Teemu A:n ja vielä alaikäisen Petri A:n tyytymättömyyden HO:n 15/3 1979 antamaan tuomioon maanvuokrasuhteesta johtuvaa häätöä ynnä muuta koskevassa jutussa, jossa HO:ssa olivat olleet vuoroin muutoksenhakijoina ja vastaajina B myötäpuolineen toiselta sekä Kerttu A omasta puolestaan sekä Teemu ja Petri A:n holhoojana myötäpuolineen toiselta puolen, HO oli 4/5 1979 antamallaan päätöksellä, koska Kerttu A:lla sen jälkeen, kun Teemu A oli 15/4 1977 täyttäessään 18 vuotta tullut täysivaltaiseksi, ei enää ollut ollut oikeutta holhoojan toimensa nojalla käyttää puhevaltaa Teemu A:n puolesta eikä Kerttu A ollut myöskään selvittänyt, että hänellä olisi ollut määräys toimia Teemu A:n holhoojana täysivaltaisuuden aikanakin, eikä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassakaan esittänyt selvitystä siitä, että Teemu A olisi kirjallisesti valtuuttanut hänet asiamiehekseen, jättänyt mainitun kirjoituksen Teemu A:ta koskevalta osalta tutkimatta.

Teemu A haki muutosta HO:n mainittuun päätökseen.

KKO (presidentti Olsson, oikeusneuvokset Mälkki, Hämäläinen ja Hiltunen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Winqvist) p. tutki asian ja totesi, että T oli haettaessa muutosta jutussa 30/8 1976 julistettuun alioikeuden päätökseen esiintynyt HO:ssa silloin alaikäisen Teemu A:n asiamiehenä Kerttu A:n holhoojantoimessaan antaman valtakirjan nojalla. Ottaen huomioon, että asiamiehellä ja oikeudenkäyntiavustajalla oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan aina oli valta ilmoittaa tyytymättömyyttä sen oikeuden päätökseen, jossa hän on esiintynyt asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana, KKO katsoi, että Teemu A:n tuleminen 15/4 1977 täysi-ikäiseksi ei ollut lakkauttanut T:n valtuutukseen sisältynyttä toimivaltaa tyytymättömyyttä ilmoittamalla turvata päämiehensä Teemu A:n oikeus muutoksenhakuun. HO:n ei siten olisi pitänyt jättää tyytymättömyydenilmoitusta Teemu A:ta koskevalta osalta mainitsemallaan perusteella tutkimatta. Tämän vuoksi KKO harkitsi oikeaksi, kumoten HO:n päätöksen, palauttaa asian HO:een, jonka tuli ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä. Samalla KKO määräsi, että miten Teemu A:n, jos HO havaitsi hänen muutoin laillisesti ilmoittaneen tyytymättömyyttä, puhevallan menettämisen uhalla ja hänen vastapuolensa oli HO:ssa meneteltävä.