KKO 1981 II 90. Annettu 23.6.1981. Holhoustuomioistuin oli hyväksynyt määräalan kaupan kantatilan osaomistajana olleen alaikäisen osalta vasta hänen tultuaan täysi-ikäiseksi. Eräs kantatilan muista osaomistajista, joka myös oli ollut myyjänä määräalan kaupassa, oli sittemmin ostanut ensiksi mainitun osaomistajan osuuden tilasta. Määräalan luovutukseen liittynyt edellä mainittu puutteellisuus oli siten korjaantunut eikä määräalan erottamiselle katsottu olevan estettä. (809; M 77/165) Tilanosakkaat Aino Nyman ja Immanuel Grönfors, ensiksi mainittu myös alaikäisten lastensa 8.4.1926 syntyneen Feija Grönforsin ja 3.8.1928 syntyneen Miranda Grönforsin lakimääräisenä holhoojana, jotka heille 11.5.1940 annetun lainhuudon mukaan omistivat Kiuruveden kunnan Niemisjärven kylässä olevan Tiikkaalan tilan, silloiselta rekisterinumeroltaan 20:44, olivat 8.8.1946 tehdyllä ja allekirjoitetulla kauppakirjalla myyneet sanotusta tilastaan alaikäisille Ilkka, Pentti ja Seppo Pesoselle, joita kaupassa edusti heidän isänsä Kalle Pesonen, noin 3,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen, niin sanotun Hakaniityn, josta oli kauppakirjaan myös merkitty, että se sijaitsi Kiuruvedeltä Pyhäjärvelle menevän valtion maantien vasemmalla puolella, Eino Laukkasen talon läheisyydessä sekä että asianosaiset olivat sanotun maa-alueen rajat sopineet, mitanneet ja paaluilla merkinneet. Sanotun määräalankaupan oli julkinen kaupanvahvistaja vahvistanut 30.10.1946 sekä Kuopion lääninhallitus puolestaan kiinteistön hankkimisen rajoittamisesta 22.12.1944 annetun lain säännösten nojalla hyväksynyt luovutuksen päätöksellään 1.11.1946. Kauppakirjalle tehdyn merkinnän mukaan oli Kiuruveden holhouslautakunta hyväksynyt kaupan alaikäisten osalta 22.8.1946. Kiuruveden KO oli puolestaan 1. 8.1947 julistamallaan päätöksellä hyväksynyt kaupan myyjien Feija ja Miranda Grönforsin osalta. Kalle Pesonen, alaikäisten lastensa Ilkka, Pentti ja Seppo Pesosen holhoojana, oli sen jälkeen 12.5.1948 tehdyllä ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistamalla kauppakirjalla myynyt edellä selostetun ja nyt kysymyksessä olevan määräalan edelleen Klaus Haatajalle ja tällöin kauppakirjaan otetuin merkinnöin, että määräalan niin sanotun Hakaniityn pinta-ala oli 3,5 hehtaaria ja sen rajat väliaikaisilla paaluilla merkityt sekä että kauppaa tehtäessä oli paikalla ollut valmistumisvaiheessa oleva rakennus, jonka tarkempaa sijantie ei kuitenkaan kauppakirjassa oltu selvitetty. Ilkka Pesonen oli täysi-ikäiseksi tultuaan hyväksynyt nyt kerrotun kaupan 2.10.1956 sekä Kiuruveden KO puolestaan samana päivänä julistamallaan päätöksellä hyväksynyt kaupan alaikäisten Pentti ja Seppo Pesosen osalta. Klaus Haataja, vaimonsa Maria Haatajan suostumuksin, oli puolestaan 2.11.1950 tehdyllä ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistamalla kauppakirjalla myynyt kysymyksessä olevan Hakaniitty -nimisen noin 3,5 hehtaarin suuruisen määräalan ja "siinä olevan rakennuksen" Hugo Niskaselle ja tämän vaimolle Lyydi Niskaselle ja kauppakirjaan tehdyin merkinnöin, että määrälan rajat oli aikaisemmin sovittu ja mitattu. Hugo ja Lyydi Niskanen olivat sitten 10.11.1952 tehdyllä ja vahvistetulla kauppakirjalla luovuttaneet selostetun Hakaniityn määräalan jonka pinta-alaksi oli kauppakirjaan merkitty noin 3,5 hehtaaria, ja sillä olevan rakennuksen Antti Hukkaselle ja tämän vaimolle Iida Hukkaselle. Kauppakirjaan oli tällöin otettu merkintä myös siitä, että määräalan rajat ja sen sijaintipaikka oli kauppakirjassa 2. 11.1950 lähemmin mainittu. Antti Hukkanen oli kuollut 7.12.1961 ja Iida Hukkanen 29.10.1973. Kantatilan eli Tiikkaalan tilan omistuksessa oli edellä selostetun niin sanottua Hakaniityn-määräalaa koskevan saantoketjun aikana ja sen jälkeen tapahtunut vielä seuraavat muutokset. Aino Nyman, joka ennestään omisti Tiikkaalan tilasta RN:o 20:44 1/4-osan, oli ostettuaan siitä Immanuel ja Feija Grönforsin osuudet eli yhteensä 1/2-osaa saanut tuolle saannolleen lainhuudon 1.12.1950, sekä ostettuaan sittemmin myös Miranda Grönforsin osuuden eli 1/4-osaa saanut sitä koskevalle saannolleen lainhuudon 30.6.1955, tulleen siten yksin omistamaan koko Tiikkaalan tilan. Sen jälkeen oli Aino Nyman 27.3.1962 tehdyllä ja vahvistetulla kauppakirjalla myynyt ja luovuttanut muun muassa kysymyksessä olevan Tiikkaalan tilan alaikäisille Kari ja Arto Grönforsille sekä Risto Åkerlundille, joille myöhemmin suoritetussa maanmittaustoimituksessa oli muodostettu Tilkkaalan tila RN:o 20:155. Ostajista oli Risto Åkerlund kuollut 3.4.1969. Edellä mainitut Antti ja Iida Hukkasen oikeudenomistajat olivat 5.12.1974 Iisalmen maanmittaustoimistoon saapuneessa hakemuksessaan pyytäneet heille vanhempiensa kuoltua perintönä tulleen, kysymyksessä olevan Hakaniityn-määräalan erottamista lohkomalla itsenäiseksi tilaksi. Sanottu maanmittaustoimisto oli puolestaan 24.7.1974 antamallaan toimitusmääräyksellä uskonut toimituksen toimitusinsinöörin tehtäväksi. Suorittaessaan Tiikkaalan tilalla RN:o 20:155 jutussa kysymyksessä olevaa 20. 10.1976 lopetettua lohkomistoimitusta N:o 201042 toimitusmiehet olivat todenneet paitsi edellä jo selostettuja määräalaa ja kantatilaa koskevia saantoketjuja myöskin, että 28.9.1966 sikseen jätettynä lopetetussa, tuolla tilalla suoritetussa lohkomistoimituksessa N:o 71093 oli sen asiakirjoihin merkitty muun muassa, että määräalan aikaisempi haltija Klaus Haataja oli vaimonsa suostumuksin myynyt 4.3.1949 tehdyllä kauppakirjalla määräalaan kuuluvan alueen Johanna Komulaiselle sekä että 22.9.1969 pidetyssä toimituskokouksessa ja sen yhteydessä suoritetussa katselmuksessa oli asiassa kuultu myös määräalaa koskevan ensimmäisen eli 8.8.1946 tehdyn ja samana vuonna 30.10. vahvistetun kauppakirjan allekirjoittajaa Kalle Pesosta, joka oli selittänyt alaikäisille pojilleen ostamansa alueen rajat siten, että alueen pinta-ala muodostui huomattavasti pienemmäksi kuin tuolloinkin lohottavaksi pyydetyt 3,5 hehtaaria. Kalle Pesosen selittämät rajat oli merkitty myös toimituksen N:o 71093 toimituskartalle. Edelleen toimitusmiehet olivat todenneet, että toimituksessa N:o 71093 Immanuel Grönfors, myös vuonna 1946 tapahtuneen määräalankaupan yhtenä myyjänä, sekä nyt kysymyksessä olevassa lohkomisessa TN:o 201042 Antti ja Iida Hukkasen oikeudenomistajista Vieno Vilén olivat yhtäpitävästi selittäneet, että Hukkasten omistaman rakennuksen paikasta olisi aikanaan tehty suullinen kauppa tai vaihto, joka olisi jäänyt kirjallisena vahvistamatta. Sanotun rakennuksen oli myös todettu jäävän Kalle Pesosen vuonna 1966 selittämien määräalan rajojen ulkopuolelle. Vielä olivat toimitusmiehet suorittaneet maastossa katselmuksen, jolloin mitään rajapaaluja ei oltu löydetty vaan ainoastaan muutamia linjakeppejä, jotka toimitusmiesten käsityksen mukaan olivat peräisin vuotta 1946 myöhemmältä ajalta. Tekemässään päätöksessä olivat toimitusmiehet sen jälkeen katsoneet, että ensimmäisessä eli vuonna 1946 tapahtuneessa määräalan kaupassa olivat Tiikkaalan tilan silloiset omistajat Aino Nyman sekä Immanuel, Feija ja Miranda Grönfors myyneet Ilkka, Pentti ja Seppo Pesoselle tilaan kuuluvan määräalan, joka käsitti mainittujen silloin alaikäisten ostajien isän Kalle Pesosen sikseen jätetyssä lohkomisessa TN:o 71093 osoittaman alueen, etteivät määräalan myöhemmätkään ostajat olleet voineet ilman lisäalueluovutusta saada omistukseensa laajemmalti tiluksia kuin mitä määräalan ensimmäisessä kaupassa oli katsottava tulleen myydyksi, sekä ettei määräalan laajentamista tarkoittavia luovutuksia oltu osoitettu tapahtuneen kuin myöskään määräalan rajoja koskevia laillisia sopimuksia aikaisemmin tai suoritettavan toimituksen yhteydessä tehdyksi, minkä vuoksi toimitusmiehet olivat erottaneet Antti ja Iida Hukkasen oikeudenomistajille sen osan Kalle Pesosen osoittamien rajojen mukaisesta määräalasta, joka käsitti Kiuruveden kirkonseudun rakennuskaavan ulkopuoliset määräalan tilukset. Rakennuskaavan alueeseen sisältyvät sanotun määräalan tilukset oli sen sijaan jätetty lohkomatta, koska niiden erottaminen vaikeutti toimitusmiesten käsityksen mukaan kaavan toteuttamista. Mainituille Hukkasten oikeudenomistajille oli siten lohkomalla muodostettu Hakaniitty -nimisen tila, jm 20:155/1, yksipalstaisena ja pinta-alaltaan yhteensä 1,0820 hehtaaria. Laaditulle toimituskartalle oli merkitty erikseen myöskin Kalle Pesosen osoittamat rajat muiltakin kuin lohottua aluetta koskevilta osiltaan samoinkuin toimituksen hakijain lahottavaksi vaatiman alueen rajat. Toimitukseen tyytymättöminä Antti ja Iida Hukkasen oikeudenomistajat Reino Hukkanen ym. olivat hakeneet siihen muutosta Itä-Suomen MO:ssa. MO p. 20.6.1977 oli katsonut jakoloin 326 §:n nojalla suorittamansa tarkastuksen perusteella, että kysymyksessä olevaa nk. Hakaniityn määräalaa koskeva ensimmäinen kauppa vuonna 1946 ei ollut syntynyt laillisessa järjestyksessä, koska Kiuruveden KO ei ollut voinut 1.8.1947 tekemällään päätöksellä hyväksyä sitä myös kauppaa tehtäessä ja vahvistettaessa tosin vielä alaikäisenä olleen mutta mainitun KO:n päätöksen ajankohtana jo täysi-ikäisyyden saavuttaneen Feija Grönforsin osalta, eikä Grönforsin ollut myöskään näytetty täysi-ikäiseksi tultuaan hyväksyneen tuota määräalan luovutusta. Sen vuoksi ja kun määräalan nykyisten haltijain, ja kantatilan nykyisten omistajien kesken ei ollut näytetty syntyneen sellaista muutakaan luovutussopimusta kuin mitä tarkoitettiin jakolain 186 §:ssä, ja lohkomisen suorittamiselta mainitun vuonna 1946 tehdyn ja sen jälkeen tehtyjen määräalaa koskevien luovutuskirjain perusteella oli puuttunut mainitun lain 174 §:ssä tarkoitetut lailliset edellytykset, MO oli, samalla kun lausunnon antaminen valituksen johdosta eli määräalan rajoja ja suuruutta koskevalta osalta raukesi, kumonnut ja poistanut suoritetun lohkomistoimituksen ja jättänyt toimitushakemuksen sikseen. Antti ja Iida Hukkasen oikeudenomistajat Reino Hukkanen ja hänen asiakumppaniensa hakivat muutosta MO:n päätökseen, minkä johdosta toimitusinsinööri antoi lausunnon. KKO (presidentti Olsson, oikeusneuvokset Hämäläinen ja Lehtonen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Ketola ja Lager) p. tutki valituksen. Kiuruveden KO ei tosin ollut hyväksymällä Feija Grönforsin puolesta 30.10.1946 vahvistetun määräalan kaupan, jolla muun muassa Aino Nyman omasta puolestaan ja alaikäisten lastensa Feija ja Miranda Grönforsin holhoojana oli myynyt kysymyksessä olevasta Tiikkaalan tilasta RN:o 20:44 niin sanotun Hakaniityn määräalan, tehnyt sanottua kauppaa päteväksi hyväksymispäivänä jo täysi-ikäiseksi tulleen Feija Grönforsin osalta. Mutta koska Nyman oli sittemmin ostanut Feija Grönforsin omistaman osuuden Tiikkaalan tilasta, puheena olevaan määräalan luovutukseen liittynyt puutteellisuus oli korjaantunut. Lohkomisen toimittamiseen oli siten ollut kysymyksessä olevan kauppakirjankin perusteella jakolain 174 §:ssä tarkoitetut lailliset edellytykset eikä MO näin ollen olisi saanut mainitsemallaan perusteeella kumota valituksenalaista lohkomistoimitusta. Sen vuoksi KKO harkitsi oikeaksi, kumoten MO:n päätöksen, palauttaa jutun MO:een, jonka tuli ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen lausunnon antamiseksi Reino Hukkasen ja hänen asiakumppaneidensa valituksesta ja siinä laillisesti menetellä. |