KKO 1986 II 26.

Holhouslaki — Holhoustuomioistuimen lupaa edellyttävät oikeustoimet — Lahja — Kiinteistön lahja

Vajaavaltaisen saatua kiinteistön omistukseensa lahjana hänen holhoojansa ja lahjanantaja olivat sopineet lahjan purkamisesta. Tähän purkamistoimeen vaadittiin oikeuden lupa. Holhouslaki 39 § 1 kohta ja lainhuudatuslaki 21 § 2 mom.

Tuomio 4.3.1986 (N: o 687, S 85/743)

Kanne Ulvilan kihlakunnanoikeudessa

Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuori ovat heille määrätyn uskotun miehen asianajaja Harri Korhosen edustamana 22.8.1983 Asianajotoimisto P. Astala, Kommandiittiyhtiö nimiselle kommandiittiyhtiölle ja 7.11.1983 Tampereelta olevalle eläkeläiselle Aune Matilda Tuorille toimitetun haasteen nojalla lausuneet, että Aune Matilda Tuori oli 29.12.1977 vahvistetulla lahjakirjalla luovuttanut Merikarvian kunnan Köörtilän kylässä omistamansa Kivelän tilan RN:o 6:48 poikansa Pekka Kalervo Tuorin alaikäisille lapsille Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorille. Pekka Kalervo Tuori oli hyväksynyt ja ottanut lahjoituksen vastaan lasten lakimääräisenä holhoojana. Omistusoikeus kiinteistöön oli siirtynyt lahjakirjan allekirjoittamispäivänä. Saannolle ei ollut haettu lainhuutoa. Lahjakirjaan oli 31.5.1979 tehty lisäys, jossa lahjakirjan allekirjoittajat olivat sopineet siitä, että lahjoitus purettiin ja todettiin alusta alkaen mitättömäksi. Näin tapahtuneelle kiinteistön takaisinluovutukselle ei ollut kuitenkaan hankittu holhouslaissa edellytettyä tuomioistuimen lupaa. Lahjoituksen purkamispäivänä 31.5.1979 oli allekirjoitettu kauppakirja, jolla Aune Matilda Tuori oli myynyt tilan kommandiittiyhtiölle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun tai, ellei yhtiöitä perustettu, sanotulle kommandiittiyhtiölle itselleen. Kommandiittiyhtiölle oli annettu tilaan lainhuuto 28.11.1979 Ulvilan käräjäkunnan lainhuudatusasiainpöytäkirjan 997 §:n kohdalla.

Mainittu 29.12.1977 vahvistettu lahjakirja oli kuitenkin ollut täysin pätevä ja omistusoikeus Kivelän tilaan oli sen nojalla siirtynyt Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorille. Pekka Kalervo Tuorilla ei ollut ollut oikeutta purkaa kysymyksessä olevaa lahjoitusta ilman tuomioistuimen suostumusta eikä Aune Matilda Tuorilla ollut ollut oikeutta myydä tilaa edelleen. Tämän vuoksi ja koska tilan ostaneen kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen Pekka Astalan oli täytynyt olla tietoinen aikaisemmin tapahtuneesta samaa tilaa koskeneesta lahjoituksesta ja siitä, ettei lahjoituksen purkamiseen ollut ollut asianmukaista lupaa, Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuori ovat vaatineet, että mainittu 31.5.1979 allekirjoitettu lahjoituksen peruutus, samana päivänä allekirjoitettu kauppakirja ja kauppakirjan nojalla kommandiittiyhtiölle myönnetty lainhuuto julistettaisiin mitättömiksi sekä vahvistettaisiin Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorin omistavan mainitun tilan.

Kihlakunnanoikeuden päätös 4.4.1984

Kommandiittiyhtiön vastustettua kannetta kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että Aune Matilda Tuori oli 29.12.1977 vahvistetulla lahjakirjalla luovuttanut Pekka Kalervo Tuorin alaikäisille lapsille 31.3.1968 syntyneelle Pasi Pekka Kalevi Tuorille ja 30.12.1972 syntyneelle Vesa Matti Kalervo Tuorille mainitun Kivelän tilan RN:o 6:48 muun muassa ehdolla, että omistusoikeus tilaan siirtyi lahjansaajille heti. Aune Matilda Tuori oli samalla lahjakirjalla antanut tilan rajoittamattoman hallintaoikeuden Pekka Kalervo Tuorille tämän kuolemaan asti. Lahjakirjan 5 kohdassa oli sovittu, että "lahjan saajain on vastattava kaikista lahjoitettua omaisuutta koskevista rasitteista tämän lahjakirjan allekirjoittamispäivästä lukien kuin myöskin lahjoitettua omaisuutta koskevista veroista ja tästä lahjasta menevästä lahjaverosta.—Tämä vastuuvelvollisuus siirtyy kuitenkin hallintaoikeuden haltijalle niin kauaksi, kuin hän hallintaoikeuttaan nauttii. — Merkitään, että lahjoitettua tilaa rasittavat yhteispääomamäärältään kahdensadanviidenkymmenentuhannen (250.000:-) markan suuruiset kiinnitykset. "

Aune Matilda Tuori ja Pekka Kalervo Tuori lastensa Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorin holhoojana olivat 31.5.1979 lahjakirjaan tehdyllä, julkisen kaupanvahvistajan vahvistamalla sopimuksella sopineet, että lahjoitus purettiin. Samana päivänä Aune Matilda Tuori oli myynyt tilan kommandiittiyhtiölle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun tai, ellei yhtiöitä perustettu, sanotulle kommandiittiyhtiölle itselleen 150.000 markan kauppahinnasta. Kommandiittiyhtiö oli 28.11.1979 saanut lainhuudon tilaan.

Ottaen huomioon, että Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuori eivät olleet saaneet 29.12.1977 vahvistetulla luovutuskirjalla tilan hallintaoikeutta ja että heidän vastattavakseen lahjakirjan mukaan olivat jääneet tilaa rasittaneet kiinnitetyt yhteensä 150.000 markan määräiset haltijavelkakirjat, kihlakunnanoikeus on katsonut, että Pekka Kalervo Tuorilla Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorin holhoojana oli ollut oikeus tuomioistuimen luvatta sopia mainitun kiinteistön luovutuksen purkamisesta. Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen.

Turun hovioikeuden tuomio 10.5.1985

Hovioikeus, jossa Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuori Korhosen edustamina ovat hakeneet muutosta, on lausunut tosiseikastona, että Aune Matilda Tuori oli 29.12.1977 vahvistetulla lahjakirjalla lahjoittanut Kivelän tilan Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorille. Pekka Kalervo Tuori oli lasten holhoojana ottanut lahjan vastaan. Pekka Kalervo Tuori ja Aune Matilda Tuori olivat 31.5.1979 vahvistetulla sopimuksella sopineet lahjoituksen purkamisesta ja todenneet sen alusta alkaen mitättömäksi. Lahjoituksen purkamiseen ei ollut haettu tuomioistuimen lupaa. Aune Matilda Tuori oli samana päivänä myynyt tilan edelleen kommandiittiyhtiölle, jonka puolesta kauppakirjan oli allekirjoittanut yhtiön vastuunalainen yhtiömies. Aune Matilda Tuori oli kertonut käyneensä vain kerran puheena olevan kommandiittiyhtiön asianajotoimistossa, joten lahjoituksen peruutus ja kiinteistön edelleen luovutus olivat tapahtuneet asianajotoimistossa samassa tilaisuudessa.

Hovioikeus on oikeusohjeina lausunut, että holhouslain 39 §:n 1 kohdasta ilmenevän periaatteen mukaan holhooja, joka ei oikeuden luvatta saanut myydä holhouksenalaisen kiinteää omaisuutta, ei saanut myöskään muulla tavalla luovuttaa holhottavan kiinteää omaisuutta ilman tuomioistuimen lupaa eikä purkaa kauppaa. Maakaaren 10 luvun 1 §:n mukaan kenelläkään ei ole valtaa myydä toisen maata ja jos se tehdään, kauppa on mitätön. Lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan, jos kiinteistö on joutunut pois oikealta omistajalta, tämän on pantava vireille kanne sen takaisin vaatimiseksi kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistö ensiesimainitulta joutui pois ja toinen sai siihen lainhuudon, jos se, jolle lainhuuto annettiin, saannon tapahtuessa oli vilpittömässä mielessä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan laki oli sama, jos kiinteistö oli luovutettu kahdelle eikä siihen ollut edellisen luovutuksen nojalla haettu lainhuutoa ennen jälkimmäisen luovutuksen tapahtumista, kuitenkin niin, että kanne oli tällöin nostettava yhden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistö myöhemmän luovutuksen nojalla ensi kerran huudatettiin ja lainhuudon saaja ryhtyi kiinteistöä omistajana hallitsemaan.

Hovioikeus on johtopäätöksinään lausunut, että koska lahjoituksen purkamiselle ei ollut haettu oikeuden lupaa, purkaminen oli mitätön. Aune Matilda Tuorilla ei ollut ollut oikeutta luovuttaa tilaa edelleen. Kommandiittiyhtiö oli ollut tietoinen lahjoituksen purkamisesta ja siitä, ettei purkamiselle ollut haettu oikeuden lupaa, koska sekä lahjoituksen purkaminen että kiinteistönkauppa olivat tapahtuneet kysymyksessä olevassa asianajotoimistossa toimiston vastuunalaisen yhtiömiehen johdolla.

Hovioikeus on tuomiolauselmassaan kumonnut kihlakunnanoikeuden päätöksen ja julistanut mitättömiksi 31.5.1979 päivätyn lahjakirjan peruutuksen ja samana päivänä vahvistetun Kivelän tilan kaupan sekä tilaan kommandiittiyhtiölle 28.11.1979 Ulvilan käräjäkunnan lainhuudatusasiainpöytäkirjan 997 §:n kohdalla annetun lainhuudon. Lisäksi hovioikeus on todennut, että Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuori olivat 29.12.1977 vahvistetun lahjakirjan nojalla saaneet omistukseensa Kivelän tilan.

Vaatimukset, valitusluvan myöntäminen ja välitoimi

Kommandiittiyhtiö on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut kanteen hylkäämistä liian myöhään nostettuna tai kihlakunnanoikeuden päätöksen vahvistamista. Valituslupa on myönnetty 26.8.1985. Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuori ovat uskotun miehen Korhosen edustamina antaneet heiltä pyydetyn vastauksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

(presidentti Olsson, oikeusneuvokset Heinonen, Mörä, Riihelä ja Ketola)

Perustelut

Holhouslain 39 §:n 1 kohdan mukaan holhoojalla ei ole oikeutta myydä holhottavan kiinteää omaisuutta ilman oikeuden lupaa. Säännöksen on tulkittava tarkoittavan myymisen lisäksi myös muita oikeustoimia, joissa on kysymys holhouksenalaisen kiinteän omaisuuden luovuttamisesta. Omistusoikeus Kivelän tilaan RN:o 6:48 on 29.12.1977 vahvistetulla lahjakirjalla siirtynyt Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorille. Lahjakirjaan 31.5.1979 tehdyllä lisäyksellä on sovittu lahjoituksen purkamisesta ja tilan omistusoikeuden luovuttamisesta takaisin Aune Matilda Tuorille. Koska tähän purkamisoikeustoimeen ei ole hankittu holhoustuomioistuimen lupaa, on se holhouslain 41 §:n nojalla mitätön. Aune Matilda Tuorilla ei siten ole ollut oikeutta myydä tilaa kommandiittiyhtiölle eli toiseen kertaan.

Kommandiittiyhtiö on hovioikeuden tuomiossa mainitusta syystä ollut tietoinen lahjoituksen purkamisen käsittäneestä oikeustoimesta ja siitä, ettei siihen ollut holhoustuomioistuimen lupaa. Tämän vuoksi kommandiittiyhtiö ei ole ollut tilan ostaessaan vilpittömässä mielessä. Pasi Pekka Kalevi ja Vesa Matti Kalervo Tuorilla on sen vuoksi huolimatta siitä, etteivät he ole hakeneet saannolleen lainhuutoa, ja vaikka kommandiittiyhtiö on kaupan perusteella saanut tilan hallintaansa ja lainhuudon siihen, lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta annetun lain 21 §:n 2 momentin mukaan valta saada yhtiölle tapahtunut luovutus ja sen nojalla sille myönnetty lainhuuto julistetuksi mitättömiksi.

Tuomiolauselma