KKO 1991:147

(21.10.1991, 3348, S 90/1149)

Holhous—Uskottu mies — Konkurssi —Takaisinsaanti konkurssipesään — Oikeudenkäyntimenettely — Jutun palauttaminen

A oli luopunut osuudestaan isänsä jäämistöön alaikäisen tyttärensä B:n hyväksi. A:n jouduttua konkurssiin konkurssipesä vaati kanteella luopumisen peräyttämistä. B:n etu oli siten joutunut ristiriitaan A:n edun kanssa eikä A holhouslain 65 §:n 1 momentin mukaan voinut käyttää jutussa B:n puhevaltaa.

Myöskään A:n puoliso C ei holhouslain 35 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen mukaan saanut käyttää jutussa alaikäisen lapsensa B:n puhevaltaa.

Juttu palautettiin alioikeuteen uskotun miehen määräämistä ja asian uudelleen käsittelyä varten. Ks. KKO 1985 II 96

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pirkkalan kihlakunnanoikeuden päätös 1.2.1990

Kihlakunnanoikeus on Antti Jouni Juhani Bergiuksen konkurssipesän Maarit Mariia Bergiuksen holhoojille Antti Jouni Juhani sekä Jaana Pepita Bergiukselle 9.6.1989 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla ajamasta kanteesta lausunut selvitetyksi, että Antti Jouni Juhani Bergiuksen isän Matti Pekka Kalevi Bergiuksen kuoltua 29.4.1988 Antti Jouni Juhani Bergius oli 9.6.1988 päivätyllä asiakirjalla luopunut osuudestaan isänsä jäämistöön kuuluvaan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen tyttärensä Maarit Mariia Bergiuksen hyväksi. Luopumisilmoitus oli samana päivänä annettu tiedoksi Matti Pekka Kalevi Bergiuksen kuolinpesän osakkaalle ja samalla sen hoitajana toimineelle Antero Veli Pekka Bergiukselle. Antti Jouni Juhani Bergius oli sittemmin velkojan 7.10.1988 tekemästä hakemuksesta asetettu konkurssiin, jossa oli toimitettu saamisten valvonta 16.3.1989.

Jos Antti Jouni Juhani Bergius olisi luopunut perinnöstä perittävän kuolinhetkellä 29.4.1988, perintöön oikeutettuja toissijaisia perillisiä olisivat olleet sekä Maarit Mariia Bergius että Antti Jouni Juhani Bergiuksen toinen tytär 8.9.1988 syntynyt Jenni Elviira Bergius, joka oli katsottava siitetyksi ennen perittävän kuolinhetkeä. Sen vuoksi mainittua vain Maarit Mariia Berginksen hyväksi tapahtunutta perinnöstä luopumista oli todellisuudessa pidettävä perintöön ryhtymisenä ja vastikkeettomana perintöosuuden luovutuksena. Luovutus oli konkurssisäännön 46 §:n b kohdassa tarkoitettu lahja, josta Matti Pekka Kalevi Bergiuksen kuolinpesän säästön määrä huomioon ottaen oli Antti Jouni Juhani Bergiuksen velkojille aiheutunut tuntuva vahinko.

Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on lausuen, että Antti Jouni Juhani ja Jaana Pepita Bergius Maarit Mariia Bergiuksen holhoojina olivat 9.6.1988 tapahtuneen luovutuksen muoto huomioon ottaen oikeutettuja edustamaan holhottiaan oikeudenkäynnissä julistanut Antti Jouni Juhani Bergiuksen perintöosuuden luovutuksen peräytyneeksi hänen konkurssipesäänsä.

Turun hovioikeuden tuomio 10.8.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Antti Jouni Juhani sekä Jaana Pepita Bergius holhoojantoimessaan olivat saattaneet jutun, on jättänyt sen kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa on myönnetty 20.11.1990. Antti Jouni Juhani sekä Jaana Pepita Bergius holhoojantoimessaan ovat vaatineet, että kanne hylätään. Konkurssipesä ei ole antanut siltä pyydettyä vastausta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu 21.10.1991

Perustelut

Maarit Mariia Bergiuksen puhevaltaa ovat jutussa käyttäneet hänen holhoojansa Antti Jouni Juhani ja Jaana Pepita Bergius. Koska jutussa on vaadittu Antti Jouni Juhani Bergiuksen tyttärensä Maarit Mariia Bergiuksen hyväksi suorittaman perinnöstä luopumisen julistamista peräytyneeksi ja heidän etunsa ovat siten holhouslain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla joutuneet ristiriitaan, Antti Jouni Juhani Bergius ei olisi saanut edustaa Maarit Mariia Bergiusta kysymyksessä olevassa oikeudenkäynnissä. Holhouslain 35 §:n 2 momentin mukaan holhooja ei saa edustaa vajaavaltaista oikeustoimessa, jonka toisena osapuolena on holhoojan puoliso. Tämän vuoksi on perusteltua katsoa, ettei holhooja saa edustaa vajaavaltaista myöskään tuollaisen oikeustoimen johdosta syntyvässä oikeudenkäynnissä. Antti Jouni Juhani Bergiuksen aviopuoliso Jaana Pepita Bergiuskaan ei siten olisi saanut käyttää oikeudenkäynnissä Maarit Mariia Bergiuksen puhevaltaa, vaan kihlakunnanoikeuden olisi tullut määrätä tähän tehtävään uskottu mies.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Juttu palautetaan kihlakunnanoikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen.