|
ROVANIEMEN KÄRÄJÄOIKEUS OIKEUDEN KOKOONPANO ESILLÄ 16.1.1997 ASIANOSAISET Syyttäjä Asianomistaja Vastaaja ASIA Törkeä kavallus ASIAKIRJAT MAKSUTON OIKEUDENKÄYNTI Käräjäoikeus myöntää B:lle maksuttoman oikeudenkäynnin ja määrä asianajaja Pekka Ahvenjärven hänen oikeudenkäyntlavustajakseen 14.1.1997 lukien. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta. SYYTEKOHTA 1 Vaatimukset Syyttäjä Asianomistaja Saimi Backin kuolinpesä vaati, että Hänninen velvoitetaan maksamaan kuolinpesälle Eläketulot ovat 20.5.1992 ja 9.2.1995 väliseltä ajalta 92.652,67 markkaa, vuokratulot samalta ajalta 52.700 markkaa, josta vähennetään hoitokulut 45.846 markkaa eli summaksi jää 99.506,67 markkaa. Siihen lisätään B:n omaan käyttöön ottamat rahavarat 12.309,40 markkaa. Summasta on vähennetty kohtuullinen summa, joka on käytetty A:n hyväksi. Vastaus B tunnusti menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A oli tehnyt testamentin yksin B:n hyväksi ja muutenkin luvannut B:n käyttää varoja omiin tarkoituksiinsa. B ei siten ollut anastanut varoja oikeudettomasti. B on A:n tytär. Hän on huolehtinut A:n asioista sairaalahoidon aikana. Joka tapauksessa teko ei ollut ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Todistelu Henkilötodistelu. 1. vastaaja B:n kuuleminen todistelutarkoituksessa. Todistelu on selostettu ratkaisuun vaikuttavilta osin tuomiossa. OIKEUDENKÄYNTIKULUT Kiuru ja Ahvenjärvi jättivät laskun. TUOMIO PERUSTELUT SYYTEKOHTA 1 Rangaistusvaatimus Näyttö B on kertonut, että A oli kertonut tehneensä testamentin Hännisen hyväksi. Testamentin mukaan perillisinä olivat olleet B ja hänen lapsensa. Muurolassa ollessaan A oli antanut valtakirjan varojen nostamista varten. A oli ilmoittanut, että jos varoja jää, ne ovat B:n. B:llä ei ollut ollut lainkaan tuloja vuoden 1991 sairastumisen jälkeen ennen noin 3.000 markan eläkkeen saamista. Näytönarviointi ja syyksilukeminen B on tunnustanut käyttäneensä A:n käteisvaroja, eläke- ja vuokratuloja ajalla 15.11.1990 - 9.2.1995 100.000 markkaa omiin tarkoituksiinsa. Jutussa on kysymys siitä, oliko B:llä ollut lupa varojen käyttämiseen testamentin tai erillisen luvan perusteella. A on tehnyt testamentin, jonka sisältö on jäänyt selvittämättä. Testamentti on kuitenkin kuoleman varalta tehtävä oikeustoimi, joten B:llä ei sen perusteella ole ollut oikeutta nostaa varoja omiin tarkoituksiinsa. Luvan osalta B on kertonut A:n antaneen sairaalassa ollessa hänelle valtakirjan varojen nostamista varten. B ei ole tarkemmin kertonut valtuutuksen sisällöstä eikä hänellä ole ollut esittää mainitsemaansa valtakirjaa. B on sairastumisensa jälkeen vuonna 1990 ollut ilman tuloja. Hän on jättänyt maksamatta osan A:n hoitolaskuista eikä ole tehnyt tiliä uskotun miehen toimestaan pyydettäessäkään. B on sopinut korvausvaatimuksista kuolinpesän kanssa eli myöntänyt vaatimuksen osittain oikeaksi. Käräjäoikeus katsoo syytettä tukevien seikkojen perusteella selvitetyksi, että B ei ole ollut erillistä lupaa varojen käyttämiseen omiin tarkoituksiinsa. B on 15.11.1990 9.2.1995 välisenä aikana Rovaniemellä anastanut äitinsä A:n käteisvaroja sekä eläke- ja vuokratuloja yhteensä 100.000 markkaa. B on äitinsä A:n tultua sijoitetuksi lokakuussa 1990 hoitolaitokseen Muurolaan nostanut äitinsä entisen Rovaniemen Säästöpankin pankki tililtä 15.11.1990 rahaa omaan käyttöönsä 12.304 markkaa, jolloin tili on lopetettu. B on vuokrannut A:n asunnon (Xxxxxxxxkatu xx as xx) äitinsä ollessa hoitolaitoksessa. B on ottanut omaan käyttöönsä asunnosta maksettuja vuokratuloja vuonna 1992 12.400 markkaa, vuonna 1993 18.600 markkaa, vuonna 1994 18.600 markkaa ja vuonna 1995 3.100 markkaa eli yhteensä 52.700 markkaa. B on lisäksi 1.10.1992 - 25.1.1995 välisenä aikana ottanut omaan käyttöönsä A:n eläketuloja yhteensä 34.991 markkaa. A on 15.1.1992 alkaen ollut sijoitettuna terveyskeskussairaalaan, josta hoidosta B on jättänyt maksamatta hoitolaskuja yhteensä 40.752 markkaa. B on toiminut A:n Rovaniemen käräjäoikeuden määräämänä uskottuna miehenä 20.5.1992 - 9.2.1995 välisenä aikana. B:n tehtäviin on kuulunut myös A:n raha-asioiden hoitaminen. B on erotettu uskotun miehen toimestaan hänen laiminlyödessä tehdä vuosittaiset holhoustilit holhoustoimestaan. Teon oikeudellinen arviointi ja rangaistuksen mittaaminen Kavalluksen kohteena on ollut suuri määrä varoja. B:llä ei ole ollut erityisen vastuullista asemaa. B:llä ja A:lla on ollut läheinen suhde. A on laatinut testamentin ennen sairaalaan joutumistaan. B on sopinut korvauksista ja pystynee ne suorittamaan perinnönjaosta saamillaan varoilla. B on saattanut käsittää A:n puheet sairaalassa siten, että hänellä olisi ollut lupa varojen käyttämiseen. Tekoa ei ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Kavallettujen varojen suuri määrä huomioon ottaen oikeudenmukaisena rangaistuksena on pidettävä viiden kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. TUOMIOLAUSELMA Valtion varoista maksettavat määrät Valtion varoista maksetaan B:n oikeudenkäyntiavustaja asianajaja Pekka Ahvenjärvelle palkkiona 5.500 markkaa, korvaukseksi tarpeellisista kuluista 816 markkaa ja arvonlisäverona 1.210 markkaa eli yhteensä 7.526 markkaa. Yksityisoikeudelliset korvaukset B velvoitetaan maksamaan A:n kuolinpesälle korvaukseksi anastetuista varoista 100.000 markkaa vuotuisine viivästyskorkoineen 9.2.1995 lukien ja oikeudenkäyntikuluista 9.439,14 markkaa vuotuisine viiväslyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion julistamispäivästä. Viivästyskoron määrä on Suomen Pankin kunakin vuonna vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. ROVANIEMEN KÄRÄJÄOIKEUS SYYTETTY B TUOMIOLAUSELMA SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Kavallus 15.11.1990 - 9.2.1995 RANGAISTUSSEURAAMUKSET VANKEUS LAINKOHDAT MUUT LAUSUNNOT |