A rikoslain voimaanpanemisesta (1889/39C) 17 § (1973/139)

17.1 § (1973/139) Jos asianomistaja tahtoo virallisen syyttäjän toimesta nostettavaksi syytteen rikoksesta, josta syyttäjä ei saa tehdä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi, asianomistajan on säädetyssä ajassa esitettävä syyttämispyyntönsä viralliselle syyttäjälle. Syyttämispyynnön saa esittää myös poliisille, jonka on ilmoitettava siitä syyttäjälle.

17.2 § (1973/139) Asianomistajalla on oikeus peruuttaa syyttämispyyntönsä ennen kuin juttu on ollut tuomioistuimessa esillä sekä jättää itse nostamansa syyte sikseen ennen kuin juttu on alioikeudessa ratkaistu. Sama oikeus on asianomistajan kuoltua hänen puolisollaan, lapsillaan, vanhemmillaan tai sisaruksillaan.

17.3 § (1976/461) Jos 1 momentissa mainittu rikos tehdään vajaavaltaista vastaan, oikeus ilmoittaa rikos syytteeseen pantavaksi ja syyttää rikoksesta on vajaavaltaisen holhoojalla tai laillisesti määrätyllä edustajalla. Holhoojaan ja edustajaan nähden on tällöin noudatettava, mitä rikoslain 8 luvun 6 §:ssä ja tässä pykälässä on asianomistajasta säädetty. Mainittu oikeus on kuitenkin vajaavaltaisella yksin, mikäli rikos on kohdistunut omaisuuteen, jota hän saa vallita, tai jos se koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus. Jos rikos kohdistuu vajaavaltaisen henkilöön eikä vajaavaltaisuus johdu mielisairaudesta, heikontuneesta mielentilasta tai muusta niihin verrattavasta syystä, tuo oikeus on 18 vuotta täyttäneellä vajaavaltaisella yksin sekä 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneellä ja hänen holhoojallaan kummallakin erikseen.